PERENNOJA ja muita koristekasveja, osa 1 : A-H

Achillea ptarmica - KOREAKÄRSÄMÖ

Siro, keskikorkea pienikukkainen kaunokainen. Aurinkoinen kasvupaikka, pärjää myös ohutmultaisessa ja kuivahkossa paikassa. Kasvusto 1900-luvun alkupuoliskolta.

Aconitum - UKONHATUT

AITOUKONHATTU

Tummansininen, lähes violetti kypäräkukka. Vanhaa kantaa, mutta tarkka alkuperä ei tiedossa.

KIRJO-/TARHAUKONHATTU

Kukkii loppukesällä sinivalkoisin "kypärä"kukin. Kasvustojeni alkuperät 1960 luvulta ja 1800-luvun lopulta. 

Molempien lajien kasvukorkeus yleensä yli metri. Viihtyy parhaiten multavassa, ravinteikkaassa, kosteutta pidättävässä maassa auringossa tai puolivarjossa, mutta ei ole kovin kranttu ja sinnittelee melkein missä vaan. Ovat syötyinä myrkyllisiä.

Ajuga reptans - RÖNSY- / RENTOAKANKAALI

Punalehtinen muoto. Matala suikertava rönsyillä leviävä maanpeitekasvi moneen paikkaan. Parhaimmilllaan puolivarjossa, mutta pärjää aivan hyvin myös auringossa tai varjossa, kunhan paikka ei ole ihan rutikuiva tai märkä. Siniset tähkämäiset kukinnot nousevat matalan lehtikasvuston ylle alkukesällä. Lehdistön korkeus n.10cm ja kukat n.20cm. Omaan puutarhaan istutettu 1900-luvun lopulla vanhemmasta suomalaisesta kasvustosta, mutta tarkka ikä ei tiedossa.

Alchemilla mollis - JÄTTIPOIMULEHTI

N. 30cm korkea kaunis piparkakkulehtinen kasvi. Viihtyy melkein missä tahansa, parhaiten multavassa "metsänpohjassa".

Jättipoimulehden lisäksi saatavana hiukan pinempää aitoa suomalaista jalostamatonta poimulehteä, jota voi käyttää myös terveystuotteena esim. naistenvaivoihin (selvitä takoin miten, ennenkuin käytät) ja jonka lehdet ovat jopa jalostettua jättipoimulehteä kauniimmat. Mainoksista tuttu: "Kastehelmikukka"  

Anaphalis margaritacea - HELMINUKKAJÄKKÄRÄ

Pystyversoinen, hopeanharmaa lehdistö ja valkeat kukinnot loppukesällä. Korkeus 30-60cm. Viihtyy kuivassa ja ohutmultaisessakin paikassa auringossa tai puolivarjossa. Kasvusto 1900-luvun loppupuolelta.

Anemone nemorosa - VALKOVUOKKO

Kaikkien tuntema suloinen kevätkukkija. Alunperin luonnosta puutarhaan levinnyt. Sopii yhtä hyvin luonnomukaiselle nurmialueelle kuin kukkapenkkeihinkin, koska kuihtuu kesän edetessä näkymättömiin.

Antennaria dioica - KISSANKÄPÄLÄ

Vaaleanpuna- ja valkokukkaista eli emi- ja hedeyksilöitä. Pieni ja suloinen hopealehtinen kasvi kuivaan ja karuun paikkaan. Alunperin luonnonkasvustoista

Aquilegia - JAPANIN AKILEIJA

15-30cm korkea alkukesällä sinivalkoisin (tai valkoisin) kukin kukkiva matala perenna. Sopii esim. hyvämultaisiin kivikkoryhmiin. Kanta peräisin 1900 lopun siemenkylvöistä. 

Aquilegia vulgaris - LEHTOAKILEIJA

Kasvu (kukinto) korkeus on yleensä 50cm ylöspäin, mutta voi vaihdella kasvupaikan mukaan reilustíkin, lehdistä matalampi. Viihtyy parhaiten puolivarjossa hyvässä mullassa, mutta voi tottua monenlaisiin kasvupaikkoihin ja alustoihin. Kukkii kesäkuusta heinäkuuhun eri värit hiukan eriaikaisesti ja osa voi jatkaa heikompaa kukintaa vielä pidempään. 

Useita eri värejä ja muotoja. Eri värit ja muodot risteytyvät helposti ja siemenjälkeläiset voivat olla vaikka minkä värisiä ja muotoisia. Saatavilla voi olla joskus selkeistä värikannoistakin taimia, joita esimerkiksi:

Sininen / tummansininen, osa kukista voi olla puolikerrannaisia. Luonnomukaisin muoto, jota peräisin useita paikoista, joista suurin osa hyvin vanhoja eli 1900 luvun alkupuolelta.

Tummanpunaisia / Tumman violetteja, osa kukista tiheään kerrottuja. 1900 luvun alkupuoliskolta.

Vaaleanpunainen,vaalea liila, valkoinen, yksinkertaisia tai lievästi kerrannaisia kukkia. Sekä hyvin vanhoista kasvustoista, että siemenkylvöistä 1900 luvun lopulta  

Vaalean sininen, sini-valkoinen, valkoinen, osa kukista puolikerrannaisia tai kerrannaisia. 1900 luvun lopun siemenkylvöistä. 

 

Aquilegia x risteymät - JALOAKILEIJAT

Ovat huomattavasti vaativampia ja herkempiä kuin lehtoakileijat, mutta kukatkin ovat suurempia ja usein kaksivärisiä ja niissä voi olla keltaistakin väriä.

Aruncus dioicus - ISOTÖYHTÖANGERVO

Isokasvuinen, jopa 1,5m korkea perenna, jota voi käyttää pensaidenkin tapaan istutuksissa. Kukkii keskikesällä. Hyvin kestävä ja sopeutuvainen, parhaiten viihtyy multavassa, ravinteikkaassa kosteutta pidättävässä maassa, mutta menestyy jopa savimaassakin ja niin auringossa kuin varjossakin.

Asarum europacum - TAPONLEHTI / PEITTOLEHTI

Ainavihreä hyvin matala kauniin pyöreä ja kiiltävälehtinen maanpeiteperenna puolivarjoon tai varjoon humuspitoiseen tuoreeseen maahan esim. puiden tai pensaiden alle. Kukinta keväällä melko mitätön. Myrkyllinen. Kasvusto on vanhaa, mutta tarkempaa tietoa sen alkuperästä ei itselläni ole.

Aster - "SYYS"ASTERI / ELOKUUN ASTERI

Loppukesällä /syksyllä liilansinisin tähkissä olevin pienehköin asterikukin kukkiva kestävä ja hyvin leviävä vanha perinnekasvi. Korkeus n. 70-90cm. Kasvusto ainakin 1960 luvulta lähtien.

Astilbe x - JALOANGERVO

Erivärisiä ja korkuisia (20-60cm) kasvustoja puanisen ja valkoisen sävyissä. Viihtyvät happamassa maassa ja varjossa tai puolivarjossa. Istutukset vuosituhannen vaihteen tienoolta ulkolaisesta taimiaineistosta.

Bergenia cordifolia - HERTTAVUORENKILPI

 Iso ja nahkealehtinen, lähes jokapaikan perenna; pärjää hyvin rikkaruohoillekin tai varjossakin. Vaaleanpunaiset tähkämäiset kukinnot kohoavat alkukesällä 30-60cm korkean lehdistön yläpuolelle. Useampia kasvustokantoja 1900 luvun eri aikakausilta.

Bistorta major - KONNANTATATAR

Lähes jokapaikassa pärjäävä, parhaimmillaan kuitenkin multavassa tuoreessa maassa ja jopa savimaassakin kasvaa hyvin. Viihtyessään hyvin leviävä tiheäkasvustoinen peittoperenna. Kaunis tiheä 20-40cm korkea lehdistä ja vaaleanpunaiset tähkämäiset kukinnot kohoavat sirosti lehdistön yläpuolelle. Kasvustoni peräisin 1980 istutuksesta tuntemattomasta aineistosta.

Campanula carpatica - KARPAATTIENKELLO

Lehdistö 10-20cm korkuinen, jonka yläpuolelle runsaina ja näyttävinä aukeavat suuret kellokukat loppukesällä. Viihtyy auringossa tai puolivarjossa, eiköä siedä märkyyttä eli oiva kasvi multavaan kivikkoon tai rinteeseen. Kasvustoni vuosituhannen vaihteen siemenkylvöistä lähtöisin.

Campanula glomerata - PEURANKELLO

Terhakkakasvuinen kukintoineen n.40-60cmm korkea, lehdet matalampia. Komeat tummansiniset kukinnot heinäkuulla. Viihtyy auringossa tai puolivarjossa ja monenlaisessa maassa. Leviää rönsyilemällä runsaasti kun viihtyy. Alunperin luonnonkasvutosta valittu. 

Campanula latifolia - UKONKELLO

Vankkakasvuinen ja melko korkea, n.80-100cm. Parhaimmillaan puolivarjossa multavassa maassa, mutta pärjäilee muuallakin. Kukkii heinäkuussa melko pitkään ja kukinnot suuria ja komeita täynnään jättimäisiä kellokukkia.

VALKOINEN: Näyttävät kukinnot isoilla puhtaanvalkoisilla kelloilla. Erityisen upea valoisina kesäöinä, jolloin oikein hohtaa valkoisenaan. Tämä kanta on aivan puhdasta valkoista! Saatu 1980-luvulla toisesta vanhasta puutarhasta.

 

Campanula  - VUOHENKELLO

Samantyyppinen kuin ukonkello, mutta huomattavasti pienempi, sirompi ja harvempikukkainenkin. Väriltään vaaleahkon sininen.

Campanula persicifolia - KURJENKELLO

  Sekä sini- että valkokukkaisia. Alunperin luonnonkasvustoista puutarhoihin siirrettyjä ja levinneitä valikoituneita kantoja. Melko korkeakasvuinen, mutta siro jättikokoista kissankelloa muistuttava kasvi. Kukkii heinäkuusta lähtien ja melko pitkään.

 

Campanula rotundifolia - KISSANKELLO

Alunperin luonnonkasvustoista. Ihana klassinen siro pienehkö kellokasvi karuun kasvupaikkaan, jonka taivaansiniset kellot kahisevat vienosti tuulessa. Saatavilla vain erikseen pyynnöstä.

Campanula - MAITOKELLO

Vaaleanpunakukkainen, vähän peurankelloa muistuttava kukinto, mutta isompi ja harvempi. Korkeakasvuinen yli 1m, jopa lähes 2m. Kestää hetken aikaa, ennenkuin kasvi vahvistuu tarpeeksi ja pääsee oikeuksiinsa, mutta komea kasvusto ja pitkäkestoinen kukinta loppukesällä palkitsevat odotuksen. Kanta kasvatettu siemenestä 2000-luvun alussa.

Cerastium tomentosum - HOPEAHÄRKKI

Hopeanharmaa matala suikertava mattomainen lehdistö josta valkoiset kukat nousevat pilvimäisenä lehdistön ylle keskikesällä. Maanpeitekasvi karuun ja aurinkoiseen, jopa paahteiseen paikkaan. Kasvustoja peräisin sekä ennen 1900 luvun puoliväliä, että vuosisadan loppupuoliskoltakin.

Convallaria Majalis - KIELO

Ihanasti tuoksuva siro kevätkukkija. Sopii mainiosti esim. puiden tms alle maanpeiteperennan tapaan, koska lehdistökin on kaunis ja peittävä melko pitkään. Alkuperäinen Suomen luonnonkasvi, josta valikoitu puutarhaan.

Corydalis solida - PYSTYKIURUNKANNUS

Vanhan 1800 luvun lopun kartanon nurmikolta peräisin ehkä alunperin lähtöisin luonnonkasvustosta. Kukkii violetin sinisin kukinnoin hyvin aikaisin keväällä ja koko kasvi kuihtuu sitten näkymättömiin. Mainio esim. nurmikolla tai perennapenkissä kevätkukkijana, koska ehtii kukkia ja lakastua ennen ruohon ja muiden kasvien kasvua. Saatavilla kukkivana keväällä ja myöhemmin mukuloina.

Delphinium x - JALORITARINKANNUS

Korkea ja komeakukintoinen hiukan vaateliaskin perenna, jonka loppukesäisissä suurissa ja mahtavissa kukinnoissa pääasiassa sinisen ja valkoisen sävyjä tai kaksivärisiäkin. Ei pidä kuivasta, eikä märästä vaan hyvämultainen aurinkoinen tai puolivarjoinen lämmin ja tuulensuojainen kasvupaikka on paras. Kanta peräisin 1900-luvun lopun siemenkylvöistä.

Dianthus barbatus - HARJANEILIKKA

Näyttävät kukkatertut yksivärisinä tai kirjavina valkoisesta tummanpunaiseen. Osa kukista kerrannaisia. Kasvukorkeus n.40-70cm. Oikeastaan 2-vuotinen, mutta kasvustot säilyvät yleensä useammankin vuoden ja hyvin kylväytyvänä säilyy kasvupaikallaan vuodesta toiseen. Kanta 1990 luvulta siemnkylvöistä lähtöisin ja on hyvin säilyvää ja kestävää.

Dianthus deltoides - KETONEILIKKA

Sekä luonnonvaraisesta kannasta, että vanhoista puutarhoista saatuja ja siemenistä aikanaan kylvettyjä kasvustoja. valkoisen ja punaisen eri sävyissä. Matala kuivien ja aurinkoisten paikkojen siro mattomainen kasvi.

Disentra formosa - KESÄPIKKUSYDÄN

Pieni ja suloinen jo keväällä kukintansa aloittava ja sitä pitkin kesää aina syksyyn asti heikompana jatkava matalahko perenna. Paras kasvupaikka puolivarjoisa tuore ja ravinteikas multapenkki johon vesi ei jää seisomaan. Kahta hiukan toisistaan eroavaa pitkään Suomessa menestynyttä ja vahvaksi osoittautunutta kasvustoa,  

(Dicentra) Lamprocapnos spectabilis - SÄRKYNYTSYDÄN

Ks. L - Kohdalta

Digitalis purpurea - ROHTOSORMUSTINKUKKA

Melko korkeaksi kasvava ja keskikesällä näyttävästi kukkiva vanha rohdoskasvi. Lehtiruusukekin jo melko iso ja kukkiva kasvi korkea yleensä toista metriä. Kukinnot loppukesällä valkoisesta tummanpunaiseen ja usein jotain siltä väliltä.  Viihtyy parhaiten kuivahkossa hiekkamullassa auringossa tai puolivarjossa. 2-vuotinen kasvi, eli kukkii toisena kasvuvuotenaan ja emokasvi kuolee usein kukinnan jälkeen, mutta kylväytyy helposti eli ympäristöön ilmestyy uusia taimia. Jos kuihtuvat kukinnot leikkaa pois, voi emokasvi säilyä ja kukkia uudelleen seuraavana vuonna, eikä silloin kylväydy.
Vanhoihin 1900 luvun alkupuolelta peräisin oleviin kantoihin on voinut sekoittua aineistoa tuoreemmista siemenkylvöistäkin.

Doronicum - KEVÄTVUOHENJUURI

Alkukesällä puhtaan keltaisin päivänkakkaramaisin kukin kukkiva keskikokoinen, lehdistöltään n.20cm ja kukat n. 50cm, vaatimaton perenna. Kasvaa monenlaisissa paikoissa auringosta varjoon. Kantani saatu 1900 alkupuoliskon puutarhasta.

Fragaria vesca - AHOMANSIKKA

Tuttu suloinen pieni ahomansikka on aivan loistava maanpeitekasvi puutarhassa, kaunis niin lehdistöltään, kuin koko kesän kestävällä kukinnallaan ja vieläpä makeita syötäviä punaisia herkkumarjoja. Lehdistö osittain talvivihanta, joten maa ei ole paljas keväälläkään ja leviää viihtyessään tiheäksi matoksi. Kokeile esim. pienien hedelmäpuiden alustoilla tai hiekka-multakivikoissa. Kasvattamani kanta on valittu ikivanhan kartanopuutarhan liepeiltä ja se on vahvakasvuinen ja sillä on suurehkot maukkaat marjat.

Geranium sanguineum - VERIKURJENPOLVI

Tiheä kasvusto, joka peityy keskikesällä kauttaaltaan violetinpunertaviin kukkiin. Pääkukinta kesäkuussa, mutta kukkia senkin jälkeen pitkin kesää syksyyn saakka. Syksyllä lehdet hehkuvanpunaisia. Kasvupaikka aurinkoinen ja niukkaravinteinen, esim. kivikko johon ei vesi jää seisomaan. Kasvustoni peräisin 1900 luvun alkupuolen ja puolivälin istutuksista.

Geum coccineum - TULIKELLUKKA

Matalahko (10-30cm) rönsyillä leviävä rehevä ja suurilehtinen kasvusto, joka kukkii häikäisevän loistavan oranssein kukin keskikesällä. Viihtyy parhaiten tuoreessa ravinteikkaassa maassa ja sekä auringossa että hiukan varjoisemmassakin paikassa. Kantani 1900 luvun alun puutarhasta.

Glechoma hederacea - MAAHUMALA

 Melkein missä vain kasvava ja nopeasti leviävä matala runsaasti rönsyilevä kasvi, jolla siniset kukinnot alkukesällä. sopii hyvin moniin ongelmapaikkoihin ja myös astioihin rönsyilemään reunoilta yli. Piparkakun muotoisissa lehdissä voimakas ominaistuoksu. Vanhasta puutarhasta peräisin, alunperin ehkä luonnonkasvustosta?

Hemerocallis - PÄIVÄNLILJAT

Päivänliljat pitävät syvämultaisesta ja aurinkoisesta kasvupaikasta, mutta pärjäävät myös kuivemmassa ja hiekkaisemmasakin maassa ja puolivarjossa. Märkyyttä eivät siedä. Iso ja mehevä juurakko.

 

Hemerocallis fulva - RUSOPÄIVÄNLILJA

Kasvusto pysynyt hengissä hoitamattomassa heinikossa sota-ajoista lähtien ja on alun perin hyvin vanha, jopa 1800-luvulta. Lehdet kauniina tukevina viuhkoina, joiden ylle kukkavarret kohoavat loppukesällä.

 

Hemerocallis - KELTAPÄIVÄNLILJA

Minulla kahta eri kantaa:

1) Puhtaan keltakukintoinen ja sirompi sekä lehdiltään, että kukinnoltaan kuin toinen kanta tai rusopäivänlilja. Kukkii myös hiukan aiemmin. Ihana tuoksu! Tämä on peräisin 1900 luvun alkupuolelta.

2) Aavistuksen tummemman keltainen ja korkeampi ja vankempikasvuinen kuin ed. Ei juuri tuoksu. Ilmeisesti 1900 lopulla istutettu ehkä ulkolaisesta taimiaineistosta. 

Hosta - KUUNLILJAT

 Kaikki kuunliljat viihtyvät parhaiten hyvässä ravinteikkaassa mullassa ja puolivarjossa tai varjossa. Vaatimattomat peruslajit pärjäävät karummassakin maassa hyvin ja pysyvät komeina ja kukkivat syvässä varjossakin, kun taas kirjavalehtiset vaativat vähän paremmat olosuhteet ja kauniina pysyäkseen edes hiukan valoa. Voimakkaassa auringossa kaikkien lajien lehdet menettävät syviä värejä ja niistä tulee hailakoita ja rumia, vaikkakin kasvit hengissä pysyvät kyllä.

Hosta undulata var - HÄMYKUUNLILJA

Vaatimaton ja hyväkasvuinen peruskuunlilja, ei yhtä vaativa kuin jalostetut nykyiset lajikkeet. Lehdistö raikkaan vihreä ja sirohko, n. 0,5m korkuinen ja kukat nousevat sen ylle paljon korkeammalle. Kukkii vaalean liiloilla kukilla heinäkuussa, jotka sopivat hyvin leikoiksikin kuten myös lehdet. Tämä saatu 1980 luvun istutuksesta ja todennäköisesti on paljonkin vanhempaa perua.

Hosta undulata var. mediovariegata  - KIRJOKUUNLILJA

Lehdet keskeltä valkeat. Melko sirot ja kapeahkot lehdet, pienikasvuinen

Hosta  var.   - RAITA/KIRJOKUUNLILJA

Lehdet ulkoreunoilta valkoiset. Sirohkot ja kapeahkot lehdet, keskivoimakas kasvuinen

Hosta  var.   - RAITA/KIRJOKUUNLILJA

Lehdet ulkoreunoilta vaaleat. Hiukan vankempi kasvuinen ja lehdet leveämmät.

Hosta var. Gold Standart  - KELTAKUUNLILJA

Lehtien keskiosta kellanvihreät, keskivoimakaskasvuinen

Hosta - SINIKUUNLILJA

Suuret ja leveät pyöreähköt sinivihreät lehdet. Huomattavasti isompikasvuinen kuin edelliset

Kirjoita uusi kommentti: (Napsauta tästä)

SimpleSite.com
merkkiä jäljellä: 160
OK Lähetetään.
Katso kaikki kommentit

| Vastaa

Uusimmat kommentit

06.11 | 13:26

Vähäsen löytyy tällä hetkellä. Platyja ois sitten reilummin ;)

...
15.10 | 23:42

Oisko sulla miekkapyrstöjä ?

...
04.05 | 19:33

Hei Taru, lähettäisitkö taas lammikkokalojen ruokaa satasen edestä?
Löytyykö vanhat tiedot vielä arkistosta?

Terkuin Aija ja Jouko Lento

...
27.02 | 09:54

Hei. Kyllä niitä jonkun verran mahtuu eli kunhan on alle sata, niin otan...

...
Tykkäät tästä sivusta