Omat kanit -11 - 12

Omien kaniemme sivut ja kuulumisia...

Tarun puutarha & lemmikit liikkeessä saat monesti, etenkin loppuviikosta, tavata näitä reippaita, kesyjä ja kilttejä kaneja, jotka ovat kuitenkin perheemme yksityislemmikkejä. Niitä saa silitellä ja sylitellä luvan kanssa

Eläinperheemme on myös saanut uusia tulokkaita eli pieniä ja touhukkaita gerbiileitä... niillä on omat sivunsa ;)

Tälle sivulle kirjoittelen satunnaisesti kanilaumamme kuulumisia yms mitä milloinkin mieleen juolahtaa...  

Saatan myös kasvattaa jonkusen kani poikueen vuodessa. ( Noin 15 v. käytännön kanikokemus, eka poikue syntynyt -97 ja kanitonta vuotta ei väliin ole mahtunut ) Mahd. poikueet ovat huolella suunniteltuja ja hoidettuja, vaikka risteytyksiä ovatkin. Itselläni on selvät tavoitteet ja tiukat kriteerit kanien suhteen. Tarkan selostuksen tavoitteistani yms löydät 'omasta kasvatuksesta' sivulta 

Poikueista löydät tiedot kuvineen vuosien mukaisesti ko alasivuilta.

PS. Kaneillamme on myös Petsie -profiilit, joissa on runsaasti kuvia ja tiedot yksilökohtaisesti... käy katsomassa

Hyvää Joulua ja Iloista Uutta Vuotta 2013

Kuulumisia yms. on jatkettu uudelle sivulle...

 

24.11.

Talvi ei tunnu tulevan sittenkään, joten kanitkin muuttivat takaisin ulos. Olin jo ehtinyt laittaa kaikki ulkoasumukset ja vermeet talviteloilleen (kerrankin ajoissa), mutta kaivoin takaisin esiin... Kanitkin tuntuivat olevan oikein mielissään kun pääsivät ulos, siellä kun on kuitenkin enempi virikkeitä ja seurattavaa ympäristöstä.

Kanilauma oli tietysti taas vanhemman poikamme synttärijuhlissa suuren huomion kohteena ja kovasti tuntuivat niin puput kuin lapsetkin nauttivan toistensa huomiosta. Hauskaa kun tuollaiset isohkot pojanrontitkin vielä innoissaan halivat pupupehmukoita :)

30.10. Talvi tulee...?

...joten kanimmekin muuttivat viime viikolla sisätiloihin talvikanilaan. Luukas omaan tuttuun kerroshäkkiinsä ja kaikki loput 8 eli Romeo ja 7 tyttöä (mukana kotia etsivä "musta") yhtenä laumana lopputilaan. Hyvin tuntuvat tulevan kaikki juttuun ja jopa pojat tuntuvat olevan kilttejä ja aivan uhittelematta toisillensa; nuuskuttelevat vain verkon lävitse. Kumpikaan poika ei ole myöskään yrittänyt yhtään ruikkia tms. 

On kieltämättä aika hauskan näköistä kun aina jonkun liikkuessa kanilan lähistöllä on 8 paria silmiä ja korvia rivissä portin takana kerjäämässä huomiota yms. ja Luukaskin omasta häkistään vielä napittaa korvat hörössä pitkä tukka silmillä roikkuen. Huomaa selkeästi että sisällä on hiukan tylsempää kun ulkona, vaikka ovatkin tuossa ihan ihmisten ja koirienkin kulkuväylän varrella... 

Vas. lauma suloisia napittajia oven takana ja Luukaskin uteliaana omassa lukaalissaan. Kesk. Noksu, takana Romeo ja Nöpö. Oik. Lauma, mukana myös kotia etsivä "musta"

22.10. Pysyviä ja väliaikaisia lisäyksiä eläinperheeseemme...

Kaakao on tullut mainiosti juttuun uuden poikakaverinsa kanssa ja viihtynyt hyvin uudessa kodissaan, joten jää nyt asustelemaan sinne Cool.

Toisaalta kanilaumassamme on nyt taas saman verran jäsenia, kun yksi viime kevään kasvattejamme tuli juuri takaisin meille ja etsii nyt rauhassa sopivaa kotia meiltä käsin. Tyttö on syntynyt 1.5. ja on musta harjaksella. Hyvin sosiaalinen tapaus, tuli heti juttuun laumamme kanssa ja asunut koko ajan kaniseurassa ja selvästi tarvitsee kanikavereita eli ei lähde meiltä yksinasujaksi. Kanilla oli joitakin pahoja tapoja kodin irtaimiston suhteen (järsi), joten sopii parhaiten erillisiin kaniturvallisiin tiloihin ja vapaaksi kotiin vain valvottuna. Jos tämä kiltti ja lapsista pitävä tyttö kiinnostaa, ota yhteyttä niin kerron lisää.

 

8.10. Tuoreimmat kuulumiset...

Laumamme sopuisa elämä särkyi vähän aikaa sitten kun Kaakaolla (entinen laumanjohtaja) ja Tikrulla (nykyinen johtaja) meni sukset ristiin. Romeolla taisi olla osuutensa välirikkoon, koska se piti Kaakaota ykkösnaisenaan ja pönkitti näin Kaakaon egoa ja vastaavasti Romppu ja Tikru eivät ole yhtään lemmittyjä keskenään. Kaakaolla oli muutenkin voimakas hormonitoiminta ja se näkyi käytöksessäkin selkeästi ja erään hormoniryöpyn päätteksi tytöt ykskaks riitaantuivat, eivätkä päässeet siitä ainakaan nopeasti yli. Joten siksipä Kaakao lähtee toiseen kotiin kokeilemaan yhteiselämää erään leskeksi jääneen leikatun pojan kaverina, kun on sääli asuttaa sitä yksin erillään meidän laumasta, se kun on aina ollut kaniseurassa, enkä myöskään halua laumaamme ruveta pilkkomaan sen takia kahtia. Uskoisin että tulevat hyvin juttuun, kun Kaakao kovasti pojista tykkää... 

Edellä kerrotun johdosta meillä on siis kohta "vain" 8 pitkäkorvaa ainakin ensi kevääseen asti. Kotiin jääneet pikkuiset tytöt ovat kovasti kasvaneet, vaikka lauman pienimpiä tietysti vielä ovat. Kaikki kolme ovat kilttejä ja mukavia persoonia, vaikkakin vilkkautta ja luonnetta heiltäkin löytyy sopivasti :)  

Luukaksestahan tuli myös taannoin isä parille ei meillä syntyneelle poikueelle ja lapsista tuli todella hienoja ja hienon värisiä molemmissa yhdistelmissä. Luukas tuntuu periyttävän paljon parempaa perhoskuviointiakin kuin sillä itselläänkään on :)

Kuvakevennyksenä runsaasti pumpulin pehmeää Luukas-poikaa :)

25.7. Asuinjärjestelyt ja laumaelämä vakiintuneet :)

Pikku Noksu on pysynyt isojen yöhäkissä mainiosti vaikka vähän pelkäsin sen vielä tulevan verkonsilmästä läpi (...ei se kaukana kyllä ole, mutta ilmeisesti ei ole mitään tarvetta, kun kamut on läsnä) Eli meillä asutaan nyt sitten vuorokaudet ympäri vain kahdessa porukassa; Romeo ja 7 tytteliä laumana ja Luukas omassa häkissään. Omituisen rauhallistakin on yhteiselo nykyään, ehkä hormonikierrot ovat tasoittuneet loppukesää kohden ja on vain kiva hoitaa toisiaan ja leikkiä kavereiden kesken. Asiaan voi myös vaikuttaa Tikrun laumanjohtajuus, se kun on mahtavaluonteinen vahvahermoinen viilipytty ja pitää lauman kurissa rauhallisen itsevarmoin ottein (jos joku rettelöi, se menee vain häntä pystyssä viereen seisomaan ja kiukuttelija rauhoittuu heti) ja huolehtii hellästi kaikista pienimmistäkin jäsenistä <3

20.7. Sopuisaa laumaelämää ja "hormoneilla käyvä" Kaakao

Muutaman päivän tauon jälkeen isot ja pienet puput pääsivät taas juoksentelemaan yhdessä laumassa (paitsi Luukas tietysti erikseen) ja hiukan jännitin, kun Kaakao on aiemmin välillä hiukan antanut kyytiä toisten naaraiden poikasille, ja nyt oli taas ollut vähän taukoa yhdessä olossa. Mutta mitä vielä; Kaakao oli tänään itse kiltteys ja hellyys; nuoleskeli ja hoiti Tupsua ja muita, kuin ne olisivat sen omia vauvoja :) Taitaa tuo Kaakao olla hiukan hormoneilla käyvää tyyppiä ja mielialanvaihtelut hyvin "naismaisia".

Tuossa jokin aika siten halusin laumanjohtajan vaihtoon, ja se oli varsin hyvä ja onnistunut operaatio: Elikkä ed.johtaja Kaakao oli täysin erillään muista pari viikkoa (vain sen poikaset saivat olla tekemisissä päivisin muiden kanssa...), jonka aikana valtaan nousi uusi johtaja, jolla näin paremman potentiaalin asemaan eli Tikru. Sitten Kaakao tiukassa valvonnassani altavastaajana laumaan niiden käytössä olleeseen ulkoiluaitaukseen ja reilun viikon valvottuna totuttelun kuluttua ja arvojärjestyksen selvittyä Kaakao sai muuttaa laumaan asumaan ja on nyt arvoasteikossa kakkosena. En oikein tykännyt Kaakaosta laumanjohtajana, koska se ei mielestäni ollut tarpeeksi itsevarma siihen hommaan ja sen luonne on kyllä nyt paljon tasaisempi ja se ottaa rennommin, kun ei ole niin suurta vastuuta harteilla. Tikru sen sijaan hanskaa tuon johtajan roolin mainiosti, kun on muutenkin niin itsevarma ja vahva luonne, ja mikä parasta se on suvaitseva ja hellä kaikille pikkuisille olivat ne sitten omia tai toisten.

Meillä siis asuu nyt kokonaan erillään muista vain leikkaamaton Luukas. Kaikki muut ulkoilevat yhdessä ja nyt yöpyvät kahdessa porukassa aikuiset (leikattu Romeo + naaraat) omassa häkissä ja pienet poikaset omassa (johtuu siis siitä, että aikuisten iso yöhäkki on liian isoreikäistä verkkoa pikkuisille... ja että pikkuisilla on öisin pellettiä vapaasti syötäväksi ilman aikuisten rohmuamista)

Kaniaitaukset tuntuvat nyt niin tyhjiltä muutenkin... Kotona on vain 9 omaa pupelia ja yksi vielä kotia vailla oleva hiukan luovutusiän yli oleva poikanen. Parhaimmillaan tai "pahimmillaan" kun noissa aitauksissamme juoksenteli 29 pitkäkorvaa yhtäaikaa ;)

26.6. Hyvästi Laku-mummu :(

Lakun silmä vioittui tosi pahasti eilen ja tänään sitten teimme lopullisen päätöksen ja Laku päästettiin paremmille porkkanamaille, missä ei vaivat vaivaa. Sen elämä isossa laumassa ei olisi enää ollut helppoa yksisilmäisenä ja sosiaalisena tapauksena ei sen erottaminenkaan kavereista olisi ollut reilua. Laku ehti kuitenkin hoivata jo hyvän tovin omia lapsenlapsiansa ja pikkuisetkin saivat siltä hellän hoiva-mummun tukea ja turvaa :) 

23.5. Ihania vauvoja vaikka kuinka paljon ja tosi iso lauma ulkoilee yhdessä :)

Pieniä karvaisia vaaveja on nyt sitten riittävästi jokaisen syliin... Tikrun poikaset ovat jo vauhdikkaita ja ketteriä pikkupupuja, jotka juoksevat heti vastaan kaikkia ihmisiä ja kerjäävät rapsutuksia ja kiipeilevät väkisin syliin :) Ihan taitavat olla äidin tyttäriä ja poikia, ainakin tuo käytös on niin samanlaista.

Tikru on kyllä oikein superhyvä äiti ! Ensin se synnyttää 9 tasakokoista vauvaa, jotka se hoitaa kunnialla ja ruokkii niin hyvin että ovat nyt viisiviikkoisina kaikki ihan tasakokoisia reippaita pikkupullukoita. Kaiken lisäksi se on koko ajan käyttäytynyt erinomaisesti ihmisiä; niin tuttuja kuin vieraitakin kohtaan, eikä hermostu vaikka sen vauvoja käsitellään ja pallutellaan, tarkkailee vain rauhassa vieressä. Se ei ole hermoillut lainkaan edes kaupassani mukana ollessaan, vaan on rauhallisella käytöksellään edesauttanut lapsiensakin tutustumista uusiin ympäristöihin, asioihin ja ihmisiin. Kaikenkukkuraksi se tulee edelleen toimeen muiden kaniemme kanssa, eikä syrji siskonsakaan nuorempia lapsukaisia. Hieno Tikru-tyttö !

Nöpön poikasetkin ovat alkaneet pupeltaa oikeaa isojen pupujen ruokaakin maidon lisäksi ja harjoittelevat kovasti spurtteja ja iloloikkia yms ja tupsahtavat aina väliin kumoon kesken hyppyjen... No ahkera harjoittelu tekee mestarin. Nekin ovat oikein uteliaita ja avoimia ihmisiä (ja eläimiä) kohtaan

Kaakaon vauvat ovat vielä melko pikkuisia pötkylöitä, tosin pienimuotoista liikuskelua nekin jo harrastavat ja pikkunapit ovat auki. MM harjaisetkin alkavat saada karvaa kaljuihin kohtiinsa ja näyttää kaneilta... Kaakaolla on toinen poikueensa ja homma sujuu jo vankalla rutiinilla. Sen poikasilla on näköjään sellainen erityispiirre, että ne kehittyvät joiltain osin nopeasti. Eka poikuehan syntyi viime kesänä valmis nukkakarva pinnassa... Nyt tosin olivat karvattomia syntyessään, mutta silmät alkoivat taas aueta viikon iässä ja pesästäkin lähtivät taas seikkailemaan jo reilun viikon iässä, hassua, kun eivät kuitenkaan mitenkään nälkäisiä tms. ole vaan ihan paksuja pullukoita vaaveja.

Tikrun ja Nöpön lapset saavat ulkoilla valvostusti yhdessä isojen pupujemme kanssa ja ne ovat erityisesti mummonsa Lakun perään ja Laku niitä sitten hoivailee ja nuoleskeleekin uutterasti. Myös Romeo on jostain syystä poikasten mielestä kiinnostava, mutta Romppu ei juuri niistä välitä, haistaa vain että kakaroita ovat ja jatkaa touhujaan. Pörrökin on vähän alkanut hoitaa ja nuoleskella pikkuisia. Kaikkein välinpitämättömimpiä aitauksessa ulkoillessa lapsia kohtaan ovat niiden omat emot Tikru ja Nöpö, saavat varmaan ihan riittävästi niiden kanssa olla muutenkin. Ne eivät myöskään hyväksy imemään ristiin toistensa poikasia, mutteivat kuitenkaan muuten torju. Kaakao ei ole saanut olla kuin ihan vähän vieraiden vaavien kanssa, sillä kun on vähän pinna tiukalla (sillähän on reilun viikon ikäiset poikaset itsellä) ja laumanjohtajana se muutenkin on vähän tarkka asemastaan. Ei se mitään pahaa ole niille tehnyt, mutta vähän vauhtia ja pikkukuritusta se on yrittänyt antaa, enkä nyt halua järkyttää pikkuisten luottamusta muihin kaneihin. Ehkäpä Kaakao tuosta kohta tasoittuu kun omat vauvansa alkavat ulkoilla myös, siihen saakka saa katsella verkon toiselta puolelta pikkuisia. Ja luonnollisesti leikkaamaton Luukashan ei lauman kanssa samassa aitauksessa oleskele, aidan takaa kylläkin saa haistella..

Romppu siis asuu nykyään yhdessä tyttöjen kanssa, tosin vain osan, koska osalla on juuri poikasia ja ovat sisällä. Mutta päivisin ulkoilee sitten koko tyttölauman kanssa ja se on ominut omiksi tyttöystävikseen kaikki muut paitsi Tikrun (jolla on poikaset Luukaksen kanssa). Hassua miten se erottelee; kellään muulla tytöllä ei ole lainkaan asiaa viereisen Luukaksen aitauksen aidan viereen, paitsi Tikru saa makailla kaikessa rauhassa "kylkikyljessä" Luukaksen kanssa verkon eri puolilla. Eikä se ole muutenkaan kiinnostunut siitä lainkaan, ihan selvästi se sen mielestä kuuluu Luukakselle. Se näyttää suhtautuvan myös hyvin poikasiin ulkoaitauksessa, eli haistelee vain, eikä muuten tunnu piittavan niiden tekemisistä ja liikkumisista.

6.5. Pörrö: ...Ei sittenkään parka :)

Eli Pörrön silmä on parantunut kuin ihmeen kaupalla melkein normaaliksi :) Naarmu näkyy vieläkin selkeänä arpena silmän pinnassa, mutta väritys on palautunut melkein normaaliksi ja reagoi ainakin valoon normaalisti. Ehkä jopa näkee sillä jotain, koska ei enää käännä päätänsäkään samalla tavalla kuin aluksi loukkaamisen jälkeen. Tuo silmäonnettomuushan ei ole missään vaiheessa hidastanut tai haitannut Pörröä ja sen vauhtia yhtään ;) Se on ollut koko ajan tuollainen samanlainen pikkuvintiö, joka härnää muita kaneja peräänsä ja hyppii ja juoksee ympäriinsä täysillä vähän välillä. Se on kyllä kanilaumamme ilopilleri, jonka seuraaminen saa aina hyvälle mielelle. Muut kanitkaan eivät ikinä suutu sille oikeasti vaan taitavat pitää sitä ikuisena lellikakarana, jolle sallitaan vähän enemmän kuin muille.

4.5. Romeo kohta osa tyttölaumaa...

Rompun kastraatiosta on jo sen verran aikaa että haavat ovat parantuneet jne. Joten sai tänään olla hetken tyttölauman kanssa ulkoaitauksessa. Kaakaon kanssa onkin jo pari kertaa ollut juoksentelemassa ja muille tytöillekin on jo tuttu otus, kun vieretysten ovat asustelleet. 

No, hetkeen se jäi sitten ex morsmaikkunsa ja muutama päivä sitten synnyttäneen Nöpön takia... Ehei, ei Nöpö ollut agressiivinen, paitsi pysäyttäessään Rompun väkisin kesken vauhdin, minkä jälkeen se kierähti selän kautta ympäri sen edessä ja tuuppasi pyllyn pystyyn pojan nenän eteen... voiko kani kiimaisia halujansa enää selkeämmin esittää? No Romppuhan tietysti lämpesi tällaiselle esitykselle myös ja pari kertaa otettuani Nöpön pois sen edestä, katsoin parhaimmaksi poistaa Rompun tyttöjen luota ja kokeilla parin päivän kuluttua uudelleen, Jospa Nöpö olisi sitten jo vähän rauhoittunut ja antaisi pojan juoksennella rauhassa ;) 

Kyllä Romeo vielä ihan itsensä on, mutta pari positiivista seikkaa on ilmennyt :) Se ei ole kertaakaan enää tuprauttanut hajurauhastensa aromeja häiritsevästi ja pissiäkään ei roiskauttele kuin vähän suorassa kontaktissa tyttöjen kanssa ollessaan

1.5. Paljon vaaveja ja vielä enemmän...

Tikrun poikaset ovat reilu 2-viikkoisia ja voivat ja kasvavat hyvin :) Ovat tosi nättejä ja reippaita kaikki ! Osalla alkaa myös näkyä pidempää karvaakin... Koko poikue on kasvanut hyvin tasaisesti. Meillä onkin jo alkanut kova "urakka" sylitellä ja käsitellä kaikkia ;) Onneksi halaajia riittää oman perheen ulkopuoleltakin :)

Sitten: Nöpö päätti pyöräyttää tänä aamuna omat pikkuisensa maailmaan, jotka ovat tosi huolellisesti muotoillussa pesässä. Pesä on kuin heinistä tehty "luola", jonka täydellisen pyöreään kammioon johtaa pieni käytävä. Poikaset ovat ainakin hyvässä turvassa, mutta kuvattua ei niitä sieltä pysty. Odottelin poikasia oikeastaan vasta loppuviikosta (koska se ei oikein lämmennyt aluksi Rompulle, mutta näköjään oli sittenkin), mutta tulivatkin jo nyt ekana mahd. ajankohtana. Nöpö on itse tosi siro pieni sirppana ja sitten sekin meni tekemään itseensä nähden aikamoisen poikueen eli 7kpl. Joukossa on yksi hiukan pienempi ja pari hiukan suurehkoa eli tässä suhteessa on oman emonsa kaltainen, toivottavasti myös jatkossa on samanlainen hyvä äiti :)  Nöpö oli hiukan puolustus kannalla ja "pipo tiukalla" odotusaikana ja jännitinkin vähän miten suhtautuu kun poikaset ovat maailmassa, mutta mitä vielä... Siinä se istui tyynen rauhassa vieressä katsellen, kun minä tongin pesää ja poikasia, eikä vaikuttanut muutoinkaan yhtään kärttyiseltä, päinvastoin oli jopa hiukan hellyydenkipeän oloinen, mikä ei ole sen tapaista lainkaan

Mikä näitä meidän kaneja oikein vaivaa tänä vuonna? Ensin meni alkukevään poikueyritykset aivan pieleen ja nyt sitten pläjäyttävät jokaikinen kauheat määrät kerralla. Varsinkin kun tulevat nyt hiukan tiuhaan tahtiinkin johtuen tuosta myöhästyneestä alusta.

19.4. Hyvinvoivia pikkuisia ...ikää huimat 3pv :) -ja Pörrö parka

Ihme kyllä kaikki poikaset ovat edelleen hyvinvoivia ja saaneet maitoakin melko tasaisesti, eli ei ole suuria kokoeroja heillä. Tikru on osoittautunut oikein mahtavaksi emoksi ja luonne on juuri niinkuin pitääkin, vaikka poikasia onkin pesässä. Se antaa hyvin tutkia pesää ja poikasia nopeasti, mutta hetken kuluttua sillä on kyllä jo huoli vauvojen tarkenemisesta ja tulee peittelemään niitä, etteivät liian kauaa ole ilman vällyjä :) 

Muut kanimme ovat jo muuttaneet ulos asumaan, mutta pari viime yötä, Tikrulla on ollut kanilassa seuraneiteinä Nöpö ja Pörrö, jotta olisi edes vähän "aikuistakin" seuraa. Tikru on osoittanut että pesälle ei ole asiaa tonkimaan, mutta muuten viihtyy muiden seurassa kuten normaalistikin.

Vilkaisin ihan pikaisesti sukupuoliakin ja sain nyt tulokseksi 4 urosta ja 5 naarasta (vai oliko se juuri toisinpäin, kun sekosin laskuissakin jossain vaiheessa, kun on niin monta samannäköistä...) Mutta tuo asiahan varmistuu kohtapuoliin kun vähäsen kasvavat ja saavat karvapeitetä että uskaltaa pitää kauemmin pois pesästä paleltumatta ja saa vaikka lajiteltua "kasoihin".

...ja ikävämpää: Voi, voi... Pörrö loukkasi toisen silmänsä maanantaina, niin että siihen tuli aika paha naarmu ja nyt sitten tänään se meni vaaleaksi ja sameaksi eli taisi nyt sitten menettää näön siitä :(

Sille kyllä tuntuu sattuvan ja tapahtuvan kaikenlaista, kun aina spurttailee täysillä milloin missäkin ja härnää muita jahtaamaan itseänsä ja kiipeileekin ihan joka paikkaan... On meinaan pari kertaa hiukan loukannut jo jalkaansakin, ei onneksi pahasti ja nyt sitten tämä.

Pörröä itseänsä, eikä sen menoa tunnu tuo silmä juuri haittaavan, eikä se ole mitenkään tulehtunut, mutta ikäväävän tuo kuitenkin on

18.4. Romeo: Pallit lähtee ja kohta elämä hymyilee...?

No niin, olen tässä jahkaillut Rompun leikkauksen kanssa, kun ajattelin että poikueen haluaisin siltä ensin... No sillä on ollut nyt tilaisuutensa laittaa "pullat uuniin" ja ylihuomiseksi on varattu leikkaus, oli sitä jälkikasvua tulossa tai ei. Romppu itse helpotti päätöstäni tämän päiväisellä käytöksellään eli pitkästä aikaa roiskautti pissit pitkin lattiaa kaivellessaan töissäni wc-laatikossa tyttöjen hajuja ja kaupanpäälle tyhjensi hajurauhasensa sylissäni... Siltä istumalta otin puhelimen kouraan... No eihän tuo nyt pahimmasta päästä ole, mutta hiukan epämiellyttävää varsinkin töissä ollessa, kun pitäisi olla lapsiasiakkaiden halittavana. No, jotain hyvääkin siitä Rompun kannalta seuraa, eli pääsee sitten jonkin ajan kuluttua oikein pysyvästi tyttöjen laumaan asumaan :) 

16.4.-12 Viimein poikasia

Vihdoinkin tälle vuodelle odotettuja poikasia :) Tikrulla on pesässä karvojen alla turvassa 9 tyytyväistä pikkuista  Tosin ovat vasta aamulla syntyneitä eli vieläkin on selviäminen epävarmaa, mutta vaikuttaa ainakin lupaavalta. Isänä on Luukas ...hiukan turhan paljon tuli kerralla. Taitaa tuossa emälinjassa tulla tosi isoja poikueita. Nyt vaan odotellaan miten pikkuiset selviävät elämän alkuun ja millaisia raitavauvoja noista sitten kehittyy :)

Ja Tikru itse on ihan yhtä sosiaalinen ja ystävällinen kuin normaalistikin, kuten pitääkin. Toivottavasti jatko sujuu hyvin ja saamme nauttia Tikrun kera pikkuisista raitavauvoista 

Kuvia ja tarkempia tietoja poikueista on "kanit ja poikueet -12" -sivulla

Kanikokoonpanomme vuoden-12 alussa oli 5 tyttöä ja 2 poikaa. Kuvissa vas. Pörrö, Laku +muita. Kesk. & oik. Kaakao, Tikru ja Laku
Pörrö, Tikru, Nöpö ja Romeo
Vas. Luukas, keskellä sylipehmukoita; Romeo, Tikru ja Pörrö, oik. Luukas

Vuosi 2011 ...

Vuoteen lähdettiin 4 kanin voimin: Vanhat reilu 8-v. luppasiskokset Vuokko ja Viivi, sekä nuoret Laku ja Kaakao. Alkuvuodesta ihan yllättäen Vuokko siirtyi paremmille porkkanamaille ja pikkulaumamme järkyttyi melko lailla, koska Vuokko oli johtanut sitä melko tiukkapipoisesti, jopa turhankin ja muut jäivät vähän hölmistyneinä tyhjän päälle tietämättä miten toimia. Koko ikänsä siskonsa tossun alla elänyt Viivi sitten kuitenkin otti Vuokon paikan johtajana ja näin mentiin kevään ekaan poikueeseen asti, jolloin porukka jaettiin. Viivinkin terveys alkoi sitten reistata alkukesällä ja sen maallinen taival sai lopulta päättyä tutulla pellolla lempipuuhassaan pää voikukkatuppaassa salamannopeasti.

Meillä myös syntyi reilun tauon jälkeen jälleen kanipoikueitakin pari kappaletta, joissa oli emoina risteytysnaaraat Laku ja Kaakao. Ensin syntyi Lakun poikue pääsiäisenä; 9 poikasta, joista 8 selviytyi hengissä. Isänä siinä oli keltamusta-japsi kääpiöluppa "Valtsu". Kesällä syntyi Kaakaon 6-päinen poikue. Sattuma saneli hiukan yllätyksellisen kokoonpanon poikasia yhdistelmästä, jonka isänä oli soop.sin venäläinen risteytys "Kreivi". Molemmista poikueista löytyvät tarkemmat tiedot ja kuvia ko alasivulta, kuten myös muita kuvia vuoden ajalta.

Kotiin oli poikueista tarkoitus jättää pari poikasta paikkaamaan poistuneiden lovea kanilaumassa, mutta yksi extrakin jäi eli tytöt Tikru, Nöpö ja Pörrö, ja sitten tuli hankittua ensin yksi uros, Luukas, kasvatustarkoitukseen ja syksymmällä vielä toinenkin uros, Romeo, kun sattui toiveiden mukainen poikanen olemaan sopivasti tyrkyllä...

Tuntui niin mukavalta kun meillä oli ollut taas vauvojakin talossa ja kaikki kanitkin taas vaihteeksi luonteeltaan hyviä. Niinpä teinkin kylmän päätökseni; että meillä ei enää suvaita kuin hyviä luonteita taloudessa, koska iloahan noista eläimistä pitää olla, eikä ole lapsillekaan mukavaa jos ei lemmikit ole turvallisesti käsiteltävissä. (Selitys: ne vanhat luppasiskokset olin aikanaan ottanut jo aikuisina hoteisiini ja olivat jo totaalisesti pilattuja, eikä niitä saanut enää vuosien työlläkään "korjattua")

Kuvassa vas. Laku, Viivi ja Kaakao ulkoilemassa koiratarhassa. Kuva on vuodelta 2010, jolloin Laku ja Kaakao ovat vielä ihan nuoria.
Vas. kuvassa: Kaakao, Laku ja Vuokko. Oik. Viivi ja Laku. Kuvat ovat vuodelta 2010, kun Kaakao ja Laku ovat vielä nuorukaisia...

Kirjoita uusi kommentti: (Napsauta tästä)

SimpleSite.com
merkkiä jäljellä: 160
OK Lähetetään.

Ongelma | Vastaa 14.08.2012 17.57

tietäisitkö sinä mikä meidän kanillamme on se on leijonaharjas hermeliini tyttö 3.vnoin Sillä on kaulassa pyöreä karvaton kohta joka on vähän punainen mikä seon

Katso kaikki kommentit

| Vastaa

Uusimmat kommentit

06.11 | 13:26

Vähäsen löytyy tällä hetkellä. Platyja ois sitten reilummin ;)

...
15.10 | 23:42

Oisko sulla miekkapyrstöjä ?

...
04.05 | 19:33

Hei Taru, lähettäisitkö taas lammikkokalojen ruokaa satasen edestä?
Löytyykö vanhat tiedot vielä arkistosta?

Terkuin Aija ja Jouko Lento

...
27.02 | 09:54

Hei. Kyllä niitä jonkun verran mahtuu eli kunhan on alle sata, niin otan...

...
Tykkäät tästä sivusta